Syksy on liikuntapalveluiden kulta-aikaa

Syksy on alkanut toden teolla, kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit täyttyvät asiakkaista. Hyvä niin, mutta miten luoda liikkumisesta pysyvä elämäntapa, eikä liikkua kuuriluontoisesti? Loppusyksystä salilla alkaa näyttää jo huomattavasti tyhjemmältä. Usein kuulen asiakkaiden sanovan, että he kokevat etteivät he ole sitä liikunnallista tyyppiä, että jotenkin se vaan aina jää. Usein ajattelen tällöin, että ihminen ei ehkä ole pysähtynyt miettimään liikuntaa ja sen merkitystä omassa elämässään. Sillä kukapa ehdoin tahdoin sanoisi, ettei välitä omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan tuon taivaallistakaan? Meidän jokaisen keho on tarkoitettu liikkumaan, se on luotu kävelemään, kurottelemaan, kyykkäämään jne. Keho voi hyvin liikkeestä ja liikeen upeana sivutuotteena myös hyvinvoiva mieli. 

Jos pysähtyy miettimään elämäänsä tulee useimmiten lopputulemaan, että haluaisi elää terveenä, toimintakykyisenä ja hyvinvoivana mahdollisimman pitkään. Useimmat meistä käsittävät, että tämä tarkoittaa tietyntyyppistä toimintaa unen, liikunnan ja ravinnon kannalta. Pitää nukkua riittävästi, liikkua sopivasti ja syödä perusterveellisesti. Ymmärretään myös, että tämä vaatii pitkäjänteistä toimintaa, sitoutumista tietyntyyppiseen käyttäytymiseen. No miksi sitten jotkut aloittavat jonkun liikuntalajin joka syksy, tai ostavat jäsenyyden ja käyvät sitten salilla vain muutaman hassun kerran? Uskoisin, että osa sortuu siihen, että ahnehditaan aluksi liikaa, mennään kaikille salin tunneille jos mahdollista, liikutaan joka päivä "koska tämä on terveellistä". Ahneella on p...nen loppu, niin myös tässä. Ei kukaan jaksa ylisuorittaa koko ajan. Kohtuus siis liikkumiseen nyt syksyn alettuakin. Toinen syy on siinä, että monelle iskee liikunnan aloittamisen jälkeen flunssa. Vastustuskyky on kovilla kun flunssapöpöt jylläävät ja liikunta alentaa vastutuskykyä hetkellisesti, varsinkin raskaampi liikunta. Tämä ei tarkoita, ettei pitäisi liikkua, vaan sitä, että tulisi liikkua itselle sopivalla intensiteetillä, ja nostaa maltillisesti liikunnan tehoja sekä huolehtia siitä, että lepää riittävästi, nukkuu sopivasti ja syö hyvin. Sitten flunssan jälkeen ei nimittäin jaksa enää aloittaa treenaamista samalla innolla kun aikaisemmin, ja sitten se jotenkin jää. Unohdetaan, että liikunta auttaa pysymään terveenä ja keskitytään siihen, että tauon jälkeen liikunta tuntuu epämiellyttävältä, hikiseltä hommalta. 

Usein unholaan jää myös arkiliikunta, syksyn tullessa ja kelien pimetessä ei tee mieli pyöräillä töihin, ja sohvakin kutsuu enemmän kuin pimeä lenkkipolku. Välitön hyvinvointi menee pitkäjänteisen hyvinvoinnin edelle. Kiireen takia valitaan ajoneuvoksi auto, joka parkkeerataan mahdollisimman lähelle määränpäätä. Taas on unohdettu priorisoida liikunta, tai unohdettu, että liikunnasta tulee hyväolo (sen jälkeen) ja että arkiliikunta on kaiken liikkumisen a ja o. Arkiliikunta on avain siihen, että liikunnasta tulee elämäntapa. 

Summa summarum: älä ahnehdi liikuntaa nyt syksyllä, vaan liiku kohtuudella ja sen verran, että jaksat liikkua yhtä paljon vuoden loppuun asti. Muista arkiliikunta, päivittäiset pienet teot pitävät huolta terveydestäsi enemmän kuin jokaviikkoiset hikirääkit (jotka nekin kyllä ovat hyviä sopivasti annosteltuna). Ihanaa syksyä kaikille, nautitaan raikkaasta syysilmasta ja kauniista ruskasta.