Liikettä kehoon ja mieleen

Blogi

Mind & Motionin blogi tarjoaa ajankohtaista asiaa hyvinvoinnista. 

  • 12.09.2018
    Syksy on liikuntapalveluiden kulta-aikaa

    Syksy on alkanut toden teolla, kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit täyttyvät asiakkaista. Hyvä niin, mutta miten luoda liikkumisesta pysyvä elämäntapa, eikä liikkua kuuriluontoisesti? Loppusyksystä salilla alkaa näyttää jo huomattavasti tyhjemmältä. Usein kuulen asiakkaiden sanovan, että he kokevat etteivät he ole sitä liikunnallista tyyppiä, että jotenkin se vaan aina jää. Usein ajattelen tällöin, että ihminen ei ehkä ole pysähtynyt miettimään liikuntaa ja sen merkitystä omassa elämässään. Sillä kukapa ehdoin tahdoin sanoisi, ettei välitä omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan tuon taivaallistakaan? Meidän jokaisen keho on tarkoitettu liikkumaan, se on luotu kävelemään, kurottelemaan, kyykkäämään jne. Keho voi hyvin liikkeestä ja liikeen upeana sivutuotteena myös hyvinvoiva mieli. 

    Jos pysähtyy miettimään elämäänsä tulee useimmiten lopputulemaan, että haluaisi elää terveenä, toimintakykyisenä ja hyvinvoivana mahdollisimman pitkään. Useimmat meistä käsittävät, että tämä tarkoittaa tietyntyyppistä toimintaa unen, liikunnan ja ravinnon kannalta. Pitää nukkua riittävästi, liikkua sopivasti ja syödä perusterveellisesti. Ymmärretään myös, että tämä vaatii pitkäjänteistä toimintaa, sitoutumista tietyntyyppiseen käyttäytymiseen. No miksi sitten jotkut aloittavat jonkun liikuntalajin joka syksy, tai ostavat jäsenyyden ja käyvät sitten salilla vain muutaman hassun kerran? Uskoisin, että osa sortuu siihen, että ahnehditaan aluksi liikaa, mennään kaikille salin tunneille jos mahdollista, liikutaan joka päivä "koska tämä on terveellistä". Ahneella on p...nen loppu, niin myös tässä. Ei kukaan jaksa ylisuorittaa koko ajan. Kohtuus siis liikkumiseen nyt syksyn alettuakin. Toinen syy on siinä, että monelle iskee liikunnan aloittamisen jälkeen flunssa. Vastustuskyky on kovilla kun flunssapöpöt jylläävät ja liikunta alentaa vastutuskykyä hetkellisesti, varsinkin raskaampi liikunta. Tämä ei tarkoita, ettei pitäisi liikkua, vaan sitä, että tulisi liikkua itselle sopivalla intensiteetillä, ja nostaa maltillisesti liikunnan tehoja sekä huolehtia siitä, että lepää riittävästi, nukkuu sopivasti ja syö hyvin. Sitten flunssan jälkeen ei nimittäin jaksa enää aloittaa treenaamista samalla innolla kun aikaisemmin, ja sitten se jotenkin jää. Unohdetaan, että liikunta auttaa pysymään terveenä ja keskitytään siihen, että tauon jälkeen liikunta tuntuu epämiellyttävältä, hikiseltä hommalta. 

    Usein unholaan jää myös arkiliikunta, syksyn tullessa ja kelien pimetessä ei tee mieli pyöräillä töihin, ja sohvakin kutsuu enemmän kuin pimeä lenkkipolku. Välitön hyvinvointi menee pitkäjänteisen hyvinvoinnin edelle. Kiireen takia valitaan ajoneuvoksi auto, joka parkkeerataan mahdollisimman lähelle määränpäätä. Taas on unohdettu priorisoida liikunta, tai unohdettu, että liikunnasta tulee hyväolo (sen jälkeen) ja että arkiliikunta on kaiken liikkumisen a ja o. Arkiliikunta on avain siihen, että liikunnasta tulee elämäntapa. 

    Summa summarum: älä ahnehdi liikuntaa nyt syksyllä, vaan liiku kohtuudella ja sen verran, että jaksat liikkua yhtä paljon vuoden loppuun asti. Muista arkiliikunta, päivittäiset pienet teot pitävät huolta terveydestäsi enemmän kuin jokaviikkoiset hikirääkit (jotka nekin kyllä ovat hyviä sopivasti annosteltuna). Ihanaa syksyä kaikille, nautitaan raikkaasta syysilmasta ja kauniista ruskasta. 

    Lue lisää
  • 12.09.2018
    Syksy on liikuntapalveluiden kulta-aikaa

    Syksy on alkanut toden teolla, kuntosalit ja ryhmäliikuntatunnit täyttyvät asiakkaista. Hyvä niin, mutta miten luoda liikkumisesta pysyvä elämäntapa, eikä liikkua kuuriluontoisesti? Loppusyksystä salilla alkaa näyttää jo huomattavasti tyhjemmältä. Usein kuulen asiakkaiden sanovan, että he kokevat etteivät he ole sitä liikunnallista tyyppiä, että jotenkin se vaan aina jää. Usein ajattelen tällöin, että ihminen ei ehkä ole pysähtynyt miettimään liikuntaa ja sen merkitystä omassa elämässään. Sillä kukapa ehdoin tahdoin sanoisi, ettei välitä omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan tuon taivaallistakaan? Meidän jokaisen keho on tarkoitettu liikkumaan, se on luotu kävelemään, kurottelemaan, kyykkäämään jne. Keho voi hyvin liikkeestä ja liikeen upeana sivutuotteena myös hyvinvoiva mieli. 

    Jos pysähtyy miettimään elämäänsä tulee useimmiten lopputulemaan, että haluaisi elää terveenä, toimintakykyisenä ja hyvinvoivana mahdollisimman pitkään. Useimmat meistä käsittävät, että tämä tarkoittaa tietyntyyppistä toimintaa unen, liikunnan ja ravinnon kannalta. Pitää nukkua riittävästi, liikkua sopivasti ja syödä perusterveellisesti. Ymmärretään myös, että tämä vaatii pitkäjänteistä toimintaa, sitoutumista tietyntyyppiseen käyttäytymiseen. No miksi sitten jotkut aloittavat jonkun liikuntalajin joka syksy, tai ostavat jäsenyyden ja käyvät sitten salilla vain muutaman hassun kerran? Uskoisin, että osa sortuu siihen, että ahnehditaan aluksi liikaa, mennään kaikille salin tunneille jos mahdollista, liikutaan joka päivä "koska tämä on terveellistä". Ahneella on p...nen loppu, niin myös tässä. Ei kukaan jaksa ylisuorittaa koko ajan. Kohtuus siis liikkumiseen nyt syksyn alettuakin. Toinen syy on siinä, että monelle iskee liikunnan aloittamisen jälkeen flunssa. Vastustuskyky on kovilla kun flunssapöpöt jylläävät ja liikunta alentaa vastutuskykyä hetkellisesti, varsinkin raskaampi liikunta. Tämä ei tarkoita, ettei pitäisi liikkua, vaan sitä, että tulisi liikkua itselle sopivalla intensiteetillä, ja nostaa maltillisesti liikunnan tehoja sekä huolehtia siitä, että lepää riittävästi, nukkuu sopivasti ja syö hyvin. Sitten flunssan jälkeen ei nimittäin jaksa enää aloittaa treenaamista samalla innolla kun aikaisemmin, ja sitten se jotenkin jää. Unohdetaan, että liikunta auttaa pysymään terveenä ja keskitytään siihen, että tauon jälkeen liikunta tuntuu epämiellyttävältä, hikiseltä hommalta. 

    Usein unholaan jää myös arkiliikunta, syksyn tullessa ja kelien pimetessä ei tee mieli pyöräillä töihin, ja sohvakin kutsuu enemmän kuin pimeä lenkkipolku. Välitön hyvinvointi menee pitkäjänteisen hyvinvoinnin edelle. Kiireen takia valitaan ajoneuvoksi auto, joka parkkeerataan mahdollisimman lähelle määränpäätä. Taas on unohdettu priorisoida liikunta, tai unohdettu, että liikunnasta tulee hyväolo (sen jälkeen) ja että arkiliikunta on kaiken liikkumisen a ja o. Arkiliikunta on avain siihen, että liikunnasta tulee elämäntapa. 

    Summa summarum: älä ahnehdi liikuntaa nyt syksyllä, vaan liiku kohtuudella ja sen verran, että jaksat liikkua yhtä paljon vuoden loppuun asti. Muista arkiliikunta, päivittäiset pienet teot pitävät huolta terveydestäsi enemmän kuin jokaviikkoiset hikirääkit (jotka nekin kyllä ovat hyviä sopivasti annosteltuna). Ihanaa syksyä kaikille, nautitaan raikkaasta syysilmasta ja kauniista ruskasta. 

    Lue lisää
  • 08.01.2018
    Hyvää alkanutta vuotta 2018!

    Netti on pullollaan kaikenlaisia uudenvuoden lupauksia ja ohjeita terveellisiin elämäntapoihin. Joka vuosi kuntosalit ja uimahallit ovat täynnä tammikuun ajan ja helmikuussa on jo hiljaisempaa.

    Itse en tehnyt tänä vuonna mitään terveyteen liittyvää uudenvuodenlupausta. Lueskelen aina huolestuneena ihmisten uudenvuoden lupauksia usein, koska ne ovat usein niin epärealistisia. Ei kukaan jaksa elää kokonaista vuotta askeesissa ja ”täydellisesti”, sellainen ei mielestäni ole edes oikein elämistä. Olisi hyvä elää niin, että voi hyvin ja jaksaa hyvin arjessa. Sosiaalinen media luo ihmeellisen ja vinoutuneen kuvan siitä, mitä on olla terveellinen ja hyvinvoiva. Somen kuvaan kuuluu täydelliset treeniselfiet, itseä vahvistavat aforismit, sekä aina hymyilevä ilme. Somekuva on siloteltu. Somessa on harvemmin läsnä negatiiviset tunteet kuten surumielisyys ja alakulo. Negatiivisetkin tunteet ovat tärkeitä jos haluaa pitää itsestä huolta, tunteet ohjaavat meitä kohti toimintaa ja elämää jossa voimme hyvin*, ja ne kertovat meille keitä me olemme.

    Ajattelin vuoden vaihtuessa, että jospa sitä tänä vuonna pitäisi itsestään hyvää huolta, sekä henkisesti että fyysisesti. Huolehtisi omasta jaksamisesta, eikä antaisi muiden ihmisten toiminnan sotkea omia suunnitelmia, muistaisi levätä riittävästi ja liikkua sopivasti muttei liikaa. Vuoden vaihtuminen toimi itselläni muistutuksena siitä, että itsestä on tärkeää pitää huolta.

    Toivottavasti sinäkin pidät hyvää huolta itsestäsi vuonna 2018. Hyvää uutta vuotta juuri sinulle!

    * Tämä ei tarkoita, että tunteiden mukaan toimitaan ihan miten vaan, tunteet kertovat meille, mikä elämässämme on hyvin ja mikä tuottaa murhetta ja huolta. Murheita ja huolia ei pidä ainoastaan poistaa, niiden kanssa tulee osata elää, sillä ne ovat osa elämää nekin.

    Lue lisää
  • 06.09.2017
    Aktiivisuusrannekkeiden vertailua

    Olen nyt vertaillut kahta aktiivisuusranneketta jo kuukausien ajan. Nämä kaksi aktiivisuusranneketta Fitbit Flex ja Jawbone UP3 tuntuvat jo nyt olevan osa minua, enkä ole ollut innokas luopumaan kummastakaan, vaikka tämä tarkoittaa, että olen joutunut siirtämään rannekellon oikeaan käteen.

    Fitbit Flex on kaikista yksinkertaisin fitbitin malli. Se toimii askelmittarina ja kertoo kuinka monta minuuttia olet ollut aktiivinen, mittaa nukkumista ja laskee teoreettisesti kulutetut kalorit. Paremmissa fitbiteissä on näytössä monta toimintoa, kuten kello, joka olisi aika näppärä, mutta Flexissä on vain palluroita, joiden määrä kertoo sen, miten hyvin olet saavuttamassa asettamasi päivän tavoitteen, kuten esimerkiksi tietyn askelmäärän.

    Jawbone UP3 on mittarien eliittiä, hintakin sen mukainen. Se mittaa tietenkin myös askelia, unen laatua mutta sen lisäksi sydämen sykettä antureilla, jotka löytyvät rannekkeen sisäpuolelta. Syke on mukava lisä, joka-aamuinen leposyke tulee mitattua automaattisesti. Tämän lisäksi mittari mittaa passiivista sykettä eli sykettä silloin kun olet paikallasi. Jawbonen mukaan tämä on hyvä mittari kehon stressitasosta.

    Kummallakin rannekkeella on tietenkin oma appsinsa, jotka olen asentanut iPadille. Fitbitillä on myös PC-versio appsista jolloin tuloksia pystyy tarkastelemaan nettiselaimen kautta. Jawbonen kanssa olet naimisissa ipadin tai iphonen kanssa, tosin nykyisellään myös androidille löytyy appsi. Selkeä miinus on  ettei mittarin tuloksia pysty käyttämään pc:llä.

    Kummatkin mittarit ladataan USB-latureiden avulla, ja lataus kestää kummallakin noin 5 päivää, vaikka Jawbone lupaakin että UP3 kestäisi jopa 7 päivää.

    Aluksi kiinnosti eniten askeleiden kertyminen, ja huomasin että mittareiden luvut eivät aina ole samankaltaiset. Fitbit tuottaa aina enemmän askelia kuin Jawbone ja näin käy erityisesti sellaisina päivinä kun en ole kävellyt yhtäjaksoisesti vaan pienissä erissä. Kokemukseni perusteella sanoisinkin, että Fitbitillä voi helpommalla saavuttaa korkeat askelmäärät. Unen laadun kohdalla mittareissa on myös eroja.  Kummatkin mittarit arvioivat unen laatua sen mukaan, miten paljon liikut yön aikana. Fitbit Flexissä voit valita herkän tai ei-niin herkän mittaustavan. Näillä kahdella mittaustavalla on ainakin minun kohdallani suuri ero, herkällä mittaustavalla mitattuna unenlaatuni oli aina huonoa tai heikkoa, sillä liikun ilmeisesti yön aikana jonkin verran. Fitbit näyttää aamulla kuvan, jossa on merkattu miten paljon olet yön aikana ollut levoton tai jopa hereillä. Hereillä olon merkinnän saavuttaa useimmiten sillä että nousee sängystä, jos sängyssä makaa hereillä, se ei välttämättä näy mittarissa hereillä olona. Jawbonen UP3 tekee liikkeiden perusteella arvion univaiheista jakaen unen kevyeen uneen, syvään uneen ja REM-uneen. Tätä on ollut mielenkiintoista seurata, mutta aina en ole täysin varman analyysistä, sillä esimerkiksi joinain aamuina on tuntunut siltä, ettei olisi aivan virkeä ja UP3 väittää muuta. Tässä tuleekin esiin suurin mittareiden ero, Fitbit Flex tuottaa raakadataa siitä, mitä on tapahtunut, UP3 tekee tulkintoja ja sen perusteella ehdotuksia, mitä voisi petrata.

    Kenelle suosittelisin kumpaa mittaria? Fitbit Flex toimii mielestäni ihmiselle, joka on kiinnostunut aktiivisuustasostaan, joka haluaa epäsäännöllisen säännöllisesti seurata askelmääriään ja unen laatua. Sitä voi käyttää tarkistusvälineenä, että on pysynyt riittävän aktiivisena ja levännyt riittävästi. Ihan hyvä perusmittari siis. Jawbonen UP3 on mittari jo hyvinvointiaan aktiivisesti seuraavalle, joka haluaa positiivisia haasteita ja enemmän tietoa itsestään. Jawbonen appsi on kuin pieni hyvinvointivalmentaja, joka kommentoi liikuntatottumuksiasi ja sydämen sykkeen mukaan stressitasoasi ja tekee ehdotuksia käytännön toimista, joilla voisit parantaa hyvinvointiasi. Melko usein mittari myös osuu oikeaan. Mittari myös oppii tuntemaan sinut, jos tykkäät sen antamista vinkeistä.

    Entä miksen ole sitten luopunut Fitbit Flexistä, vaikka tekstistä saa varmasti kuvan, että Jawbonen UP3 on parempi. Koen, että Flex kertoo paremmin unen laadustani, UP3 hifistelee mielestäni liikaa eikä sen arviot ole aina paikkaansa pitävät. Flexin kautta tulevat tulokset sen sijaan ovat aina yhteneväiset oman fiiliksen mukaan.

    Taidan siis olla kahden mittarin loukussa!

    Lue lisää